Viime viikolla käytiin vajaan viikon reissulla Nemon kanssa Espoossa. Junamatkat meni ihan hyvin, poitsu osaa jo onneksi rauhoittua ja keskittyä vaikka luun kaluamiseen sen sijaan, että kiskoisi koirakaverin luo. Tullessa vieressä oli roikkunahkainen koira, joka vinkui koko kolme tuntia. Paluumatkalla juna tuli ihan täyteen ja saatiin Tampereelta tyttö isolle koirapaikalle kaveriksi. Nemo ruippasi tytöltä rapsutuksia ja koitti lähteä aina kun tilaisuus tuli käytävälle seikkailemaan.

Nemo koittaa aina lähteä muille maille ryömimällä penkin alle ja odottamalla siinä niin kauan, että löysään hihnaa. Sitten poitsu koittaa ryömiä penkkien välistä sivusta ja joko mennä moikkaamaan koiraa tai sitten lähteä omatoimiselle tutkimusmatkalle. Näilläkin junareissuilla sain aika monta kertaa kiskoa poitsun penkkien alta pois ihan vain ennakkotoimenpiteenä. Nemolla menee selvästi hermot junamatkoilla noin puolessa välissä eikä se jaksaisi enää olla paikoillaan.

Nemo oli taas innoissaan, kun pääsi Nellin luo kylään. Jostain se onnistui aina kaivamaan leluja ja yhdessä vaiheessa makasi olkkarin lattialla ympärillään käärme, narupallo ja tennispallo. Jalkapallonkin perässäkin poitsu sinkoili aina välillä. Ilmeisesti oli taas kivaa, kun oli monta rapsuttajaa ja leikkijää, kun Nemo ei niin paljon enää tunkenut mun käteen lelua tai sukkaa vaan vei niitä kaikille muille.

Uutena piirteenä huomasin sen, että koirille meinasi tulla välillä kärhämää ruuasta ja luista. Nelli kävi pari kertaa aika röyhkeästi viemässä Nemon luunkappaleet, joten yhdessä vaiheessa Nemo ärähti Nellille luu suussa, kun vanhus yritti hiipiä lähemmäs. Nellin ollessa lähellä Nemo ei myöskään oikein suostunut syömään kuppiin laitettuja herkkuja, joten kuppi piti aina kantaa kauemmas Nellistä, jotta poitsu uskalsi syödä. Muuten seniori ja juniori olivat ihan sopuisasti, nukkuivat kuulemma samalla sohvallakin :).

Nemo pääsi melkein joka aamu äipän kanssa aamulenkille ja oli antanut pestä pyllynsäkin hienosti. Ihan hyvä totuttaa Nemppa siihen, että muutkin voi pestä ja kopeloida. Käytiin taas paljon lenkeillä kahden koiran kanssa. Merenjäälle Nemo pääsi juoksemaan pari kertaa. Pikkaisen eri meininki on noilla koirilla, kun toinen juoksee viisi metriä edellä ja toinen raahustaa viisi metriä perässä :).

Ihan hyvin Nemoa uskaltaa pitää jo sellaisillakin paikoilla vapaana, missä eteen voi tulla ihminen, sillä poitsu kuuntelee jo aika hyvin ja vaihtaa yhdestä kehotuksesta suuntaa. Nemo yleensä reagoi ihmisten tulemiseen esim. luontopolulla niin, että jää toljottamaan paikoilleen, mistä on helppo arvata, että ihmisiä on tulossa. Lähtöpäivänä käytiin metsässä pikkulenkillä ja Nemo teki juurikin näin. Kutsuin poitsun luokse ja jäin odottelemaan ohikulkijoita. Metsästä pölähtänyt pariskunta jäi juttelemaan ja ihastelemaan Nemoa. Mies sanoi jollain tutullaan olevan kolme bortsua, mutta tämä tuttu ei voi pitää niitä vapaana, koska ne olivat kerran jäällä juostessaan alkaneet paimentaa peuroja omistajansa luokse.

Nemppa on päässyt tällä viikollakin jo juoksemaan paljon vapaana. Maanantai iltapäivänä käytiin Hanhiperällä lenkillä. Eilen Nemo pääsi juoksemaan puoli tuntia Jyväsjärven jäällä ja vielä illalla puolisen tuntia Kolmisoppisen järven jäällä. Kivaa oli!

Tällä viikolla koitetaan taas ryhdistäytyä treenien kanssa. Eilen otin Nemolla vähän seuraamista sisällä ja koitin sitä "control"-opetusta, jossa koiran takajalasta pidetään kiinni ja koiraa liikutellaan istumaan, maahan ja seisomaan. Nemo oli HK:n sinisestä niin innoissaan, että vääntälehti kuin mato. Välillä mulla oli jalka kiinni lattiassa ja koira kyljellään matolla... Pari kertaa sain ihan hyvän ja suoran suorituksen maahan ja ylös, mutta seisomaan nousemisessa Nemo aina potkaisee jalkansa irti. No, treenaillaan tätä pikku hiljaa eteenpäin.