Käytiin tottistreeneissä taas parin viikon taukoilun jälkeen. Pakkanen oli verottanut treenaajat kahteen, joten aikaa ja kouluttajien huomiota oli tarjolla ruhtinaallisesti. Tehtiin Nemon kanssa ekana. Hypyt jätin ihan suosiolla nyt tekemättä ja ajattelin keskittyä muihin osa-alueisiin: seuraamiseen, henkilöryhmään, noutoon ja eteenmenoon.

Näissä treeneissä tuli itselle ihan jäätävä määrä kaikkea huomioitavaa liikkeiden ja ylipäätään tottiksen tekemisen osalta. Listaanpa tähän muutamia tänään eri liikkeistä tulleita kommentteja.

Seuruu: Tehtiin pari pidempää  pätkää patukka kainalossa ja yksi lyhyt patukka piilossa. Yksi kouluttaja käveli perässä, loput kaksi kouluttajaa seurasi kauempaa.

  • Seuruussa ohjaaja ei saa häiriintyä takana kävelevästä kouluttajasta (ei vilkuilla taakse), koska silloin koirankin kontakti hajoaa.
  • Jos koira koittaa varastaa patukkaa/ kontakti tippuu -> huomautus tästä (ei siis vaan mulkoilla koiraa hiljaa ja jatketa matkaa)
  • Seuruun lähdöissä enemmän VAPAASTA LIIKKEESTÄ (miksi on näin vaikeaa muistaa!!)
  • Palkka vapaasta liikkeestä, selkeä palkkasana jonka jälkeen koira jaksaa odottaa palkkaansa muutaman sekunnin (ei tarvitse vetää palkkaa esiin samaan aikaan kehun kanssa)
  • Häiriöherkkyyttä esiintyy aika paljon eli enemmän häiriötreeniä
  • Enemmän palkkaa pelkästä perusasennosta

Henkilöryhmä: Tätä ei olla treenattu juuri ollenkaan, joten ajattelin kokeilla miten kontakti pysyy pujotellessa ihmisten lomassa. Lyhyt pätkä kahden ihmisen ympäri ja siitä palkka.

  • Kuulemma ensin olisi kannattanut treenata koiran kanssa pelkkää pujottelua seuruussa ilman ihmisiä lähimaillakaan.
  • Tämän jälkeen (kun pujotteluseuruu sujuu) kokeillaan lähestyä henkilöryhmää hyvässä kontaktissa, sen jälkeen henkilöryhmän keskelletulon treeniä ja siitä palkka. Vasta myöhemmin ihmisen ympäri pujottelua.
  • Kun seuruu henkilöiden lomassa hyvää, saa kehua ääneen (ei mennä suu supussa ja odotella vaan sopivaa ajankohtaa palkkaamiseen).

Nouto: Perusnoutoa 650g kapulalla.

  • Tein ensin norminoudon, jossa Nemo odotti nätisti käskyä, meni nopeasti kapulalle ja toi hyvällä vauhdilla. Vähän kuitenkin jäyskytti kapulaa ja tuli vinoon. Kommentti ohjaajalle: ÄLÄ korjaa omaa asentoa niin, että koira on suorassa.
  • Yksi nouto (kapula välissä, lyhyt matka) että kapula tulee suoraan eteen.Tämä ok, ei jäyskytystäkään.
  • Noudon palkkauksessa parempi astua vähän taakse, ei tulla koiraa päin.

Eteenmeno: Tehtiin yksi niin, että vein Nemon kanssa patukan päätyyn, "tippu" ja yhdessä takaisin.

  • Eteenmenossa ei erityistä kommentoitavaa, vaikka tekeekin vielä enemmän noutoa kuin puhdasta eteenmenoa (tuo patukan takaisin). Tietää kuitenkin, mitä "Eteen" tarkoittaa.
  • Suositeltiin, ettei treenata siten, että lelu päädyssä ja ennen sitä maahankäsky, viereen ja vapautus taakse vaan pikemminkin niin, että saa aina palkan tai sitten niin, että lähetetään eteen ilman palkkaa päädyssä ja ohjaaja tulee perässä ja heittää lelun.
  • Eteenmenoa voi vaikeuttaa vaiheittain: viedään lelu päätyyn ilman koiraa, lelu päätyyn ilman että koira näkee ja tehdään ennen eteenmenoa joku pikkuseuruu, hyppynouto yms.
  • Kisamaista suoritusta voi lähteä kasaamaan taaksepäin ketjuttamalla eli ensin pelkkä eteenmeno ja alkaa myöhemmin lisätä noudot ja muut liikkeet tähän rimpsuksi. -> Koira oppii käsittämään eteenmenon paikan.
  • Maahanmenoa käskystä voi treenata aina niissä tilanteissa, kun koira lähtee kovaa poispäin (esim. vapautus metsään). Tällöin koira oppii, että maahan on aina maahan, sanotaan se missä vaan.

Yleistä: Treeneissä kävi ilmi tosi monta juttua, jotka jatkon kannalta olisi hyvä saada kuosiin:

  • Koiralle selväksi, milloin treeni alkaa ja milloin loppuu. Nemolle pitäisi opettaa joku sana "esim. tottis", jonka jälkeen oppii odottamaan palkkaa ja tietää, että nyt pitää tehdä. Treeneissä oli vähän perinteistä maanittelun makua moneenkin kertaan. Nemo karkaa omille teilleen ja joudun maanittelemaan sitä takaisin.
  • Treenien aloittajana "aloitusasento", mistä Nemo oppii, että nyt aletaan tekemään jotain ja on kuulolla (tulee sivulle). Kaikki maanittelu pitäisi saada pois ja pyrkiä siihen, että Nemo alkaisi enemmän itse tarjota kontaktia ja huomiota palkkion toivossa. Nemon pitäisi siis tajuta, että kun mamma ottaa kisamaisen jäykän asennon, sen jälkeen alkaa touhuaminen! Tätä voi treenata lenkeillä yms. ja opettaa koiran seuraamaan ruumiinkieltä.
  • Kouluttajat suosittelivat hihnan käyttöä treeneissä enemmän -> hihnalla selvä viesti (pikku nykäisy) silloin kun haluan, että Nemo ei lähde mihinkään haahuilemaan. Selvä viesti aina, kun tekee jotain, mitä ei saa tehdä.
  • Metalliketjupannan käyttö-> oppisi yhdistämään, että nyt treenataan tottista.

Noissa koulutuksissa olen kokenut vähän vaikeaksi sen, että ohjaajat antavat palautteen samaan aikaan, kun pitäisi palkata koiraa. Nemo kestää sellaista puolihuomiota tai kokonaan huomiotta jättämistä ehkä kaksi sekuntia, sitten saattaa lähteä tekemään jotain kivempaa esim. haistelemaan tannerta. Tänään Nemon vire oli muutenkin vähän hassu, oli koko ajan tunkemassa turpaansa tantereeseen.

Treeneissä oli toisen treenaamaan tulleen koiran ohjaaja (mies), jonka lahkeita Nemo lähti nuuhkimaan. Kiersi ukkoa nenä kiinni housuissa eikä tullut millään käskyllä luokse. Kävin repimässä pannasta pois ja kun irrotin, kipitti taas haistelemaan ukon puntteja. Mikähän ihme haju niissä housuissa oli, kun olivat lahkeet noin vastustamattomat.

Näissä treeneissä tuli hyvin esiin se, miten paljon typeryyksiä ja virheitä ohjaaja voikaan tehdä! Kouluttajien palautteesta mieleen tulvahti kuva joskus telkkarissa pyörineestä Hugo-pelistä: "Kop kop kop, Herää pahvi!". No, ainakin tänään tuli paljon palautetta, joten ehkäpä nämä mun toilailut tästä pikku hiljaa vähenee.