Vuodatuksen blogi oli sähkökatkosten ja sitä seuranneiden komplikaatioiden takia monta viikkoa poissa käytöstä. Kaikki kuvatkin ovat näyttäneet kadonneen bittiavaruuteen. Päätin tehdä Nemolle uuden blogin ja se löytyy osoitteesta http://nemonlokikirja.blogspot.fi/. Toivottavasti uusi blogi toimisi paremmin eikä vastaavia monen viikon käyttökatkoksia ja muita komplikaatioita ilmenisi.

Käytiin viime viikolla pikavisiitillä Espoossa. Sami lähti katsomaan Yleisurheilun EM-kisoja ja minä hyödynsin mahdollisuuden piipahtaa kotosalla. Matkalla oli myös kolmas tarkoitus nimittäin Sipin luovuttaminen uuteen kotiin. Ollaan etsitty Sipille uutta hyvää kotia, joka jaksaisi treenata sen kanssa ja jolla olisi enemmän ymmärrystä belgin sielunelämästä. Ihan täydellinen koti löytyikin Hennan luota, joka halusi toisen belgin jo aiemman samanmerkkisen belginsä kaveriksi harrastamiseen ja miksei jopa kilpailemiseen. Hennan tutuilla on Sipin sisko ja isä, joten oli siksi Sipistä kiinnostunut. Sipi käytiin noutamassa keskiviikkona Espoosta.

Sipi ja toinen belgi tulivat ihan ok heti kättelyssä toimeen ja viimeisten kuulumisten mukaan tulevat edelleen. Sipin kanssa on käyty jo treenaamassa tottista ja jälkeäkin, mikä on todella mukavaa. Sipille on suunnitelmissa ensi kuussa myös näyttely. Ainoa asia, mikä ei ole oikein sujunut, ovat toiset koirat - yllätys. Jos joku tähän parannuskeinon keksii, niin veikkaampa että Henna. Meillä kokeiltiin kaikenlaista eikä tultu hullua hurskaammiksi. Toivotaan, että Sipi viihtyy uudessa kodissaan ja saa oikein paljon rakkautta ja treeniä! Koti tuntuu paljon rauhallisemmalta ilman Sipiä - ei ole ketään, jota komentaa koko ajan: "pois", "nukkumaan", "älä läähätä äläkä kuolaa!" :).Muuttoa ajatellen Sipin sijoittaminen uuteen kotiin nyt oli varmasti hyvä ratkaisu, koska arki on jatkossa sata kertaa hektisempää kuin tällä hetkellä. Katsotaan ja kuulostellaan sitten jatkoa, että mikä on Hennan tuntuma Sipistä. Tahtooko sen pitää vai palaako meille. Toivotaan parasta!

Espoon reissu meni ihan mallikkaasti. Nilo oli kasvanut Nemosta ohi ja kiusasi honkkelijaloillaan huojuen Nemoa ihan olan takaa. Nemppa oli välillä sen näköinen, että minne mä pääsen piiloon tota takiaista? Nilo hakeutui Nemon läheisyyteen ja pari kertaa nukkuivatkin kylki kyljessä - tai Nilo ehkä enemmänkin Nemon päällä. Tulivat hyvin toimeen ja Nemokin pääsi esittämään leikkisedän otteita moneen kertaan - haastoi Niloa leikkimään, puri etujalkoja ja pyöri lattialla Nilon alla. Nilo löysi hyvän paikan estää Nemoa karkaamasta, sillä tarrasi usein Nemon kaulakarvoihin ja koko koira hilautui perässä, kun Nemo meinasi siirtyä muualle.

Nilo riivasi myös mua, sillä kävi tökkimässä kesken yötä milloin luulla milloin pehmosammakolla naamaan. Se on ihan ihmisriippuvainen tapaus eikä sille ole ongelma vallata puolta sänkyä nukkujalta. Kerran hilasi kaksi leluaankin mun jalkoihin enkä meinannun saada sitä siirrettyä mun paikalta pois millään. Nilossa on pelottavan paljon nellimäisiä piirteitä - selvästi joku Nellin henki on siirtynyt tuohon koiraan, kun ovat ihan samanlaisia. Ruoka on maailman tärkein asia ja ihmiset, keittiönlattia on paras paikka retkottaa eikä ovien edestä siirrytä vaikka sen takaa joku yrittäisikin tulla ulos. Kultsut...

Kotona Nemo olikin taas ihan reporanka ekan päivän.Tänään taas virtaa piisasi tuttuun tapaan ja tehtiinkin tänään kaikenmoista: hiiren piilotusta, naruleluleikkiä (sillä oli koko ajan joku lelu työn alla), ralliauton jahtausta, metsälenkkiä ja illalla käytiin uimassa ja treenattiin alo-liikkeitä märän koiran kanssa.

Nemon kanssa pitäisi alkaa suunnata ajatukset tiiviimmin treenaamiseen ja muuhun puuhailuun. Katselin taas kokeita netistä. Pitäisi vaan valita koe ja alkaa treenata siihen ihan tosissaan. Haluaisin päästä jo tästä aloluokasta eroon! Joissain liikkeissä (luoksetulo, jäävistä maahanmeno, seuruu) on pientä hienosäätöä, mutta ei pidä olla liian perfektionisti. Mennään vaan kokeeseen ja katsotaan miten menee, siitähän sitä sitten taas oppii, missä mättää, jos ei onnistu.

Olen ottanut palkkaukseen metsässä ja tokossa frisbeen, joka sytyttää Nemon todella liekkeihin. Pitää alkaa frisbeen kanssa rakentaa hyvää pitkäkestoista ketjutustreeniä, jossa olisi hyvä vire loppuun asti. Vika ei varmasti ole koirassa, pikemminkin emännässä. Jos tuosta frisbee-vireestä saa siirrettyä edes hitusen kentälle kokonaisuuteen, päästään kirkkaasti ykkösellä läpi!

Näyttelyreissun jälkeen käytiin maanantaina työhaastattelussa Hämeenlinnassa. Seuraavana päivänä pöksyteltiin autolla jo kohti Kuusamoa ja loma olikin kiva aloittaa, kun sain tietää saaneeni S2-opettajan viran Hämeenlinnasta!

Koiruuksien kanssa vietettiin Kuusamon jylhissä maisemissa neljä päivää. Käytiin kiertämässä Rukalla, Oulangan kansallispuistossa ja valloitettiin taas Iivaara. Nemo pääsi mukaan Pienelle karhunkierrokselle ja Iivaaran valloitukselle. Alunperin meidän piti käydä Iivaaran sijaan Närängällä, mutta toikkaroitiin pari tuntia pikku hiekkateitä löytämättä sitä parkkapaikkaa, jota etsimme. Yksi parkkipaikka kyllä löytyi, mutta siitä lenkki olisi ollut turhan pitkä. Sipi jätettiin pilvisinä päivinä autoon oottelemaan ja aurinkoisena päivänä mökille. Kahden koiran kanssa metsässä samoilemisesta ei olisi oikein tullut mitään.

Nyt oli paljon viileämpi sää kuin viime vuonna, joten koirat eivät käyneet ollenkaan uimassa (ja ihmisetkin lähinnä vain pulahtivat). Hyttysiä oli sateisina alkupäivinä vähän, mutta heti kun sää parani, tulivat myös hyttyslaumat. Koirat pidettiin mökin pihassa aika pitkälti kiinni. Sipi menetti vapautensa heti ekana aamuna, kun lähti jäniksen perään. Onneksi eivät juosseet läheiselle tielle! Nemonkin kanssa oltiin tosi tarkkoja, kun mökin pihassa liikkui jäniksiä, orava ja poroja. Pidettiin vapaana vain ihan rannan tuntumassa tai silloin, jos leikittiin jotain. Oli kiva käydä viettämässä juhannusta mökillä ja käydä kiertämässä Kuusamon hienot maisemat! Tässä muutamia kuvia Karhunkierrokselta ja Iivaaralta.

Ajeltiin Lappeenrantaan ihastelemaan jos jonkinlaista mustavalkoista ja ruskeaa hännänheiluttajaa Lappeenrannan bortsujen ja kelpieiden erikoisnäyttelyyn Koukanniemeen. Pitkä ajomatka Lappeenrantaan poiki meille tänään tuloksen AVK4. Meidän luokassa oli uroksia suunnilleen kymmenen, joten siihen nähden oikein mukava saavutus! Sää oli avoimen urosten luokan aikaan vielä aika siedettävä, puolipilveä ja pientä tihkua, mutta loppua kohden sade vain paheni ja loput kehät pyöriteltiin läpi totaalisessa rankkasateessa!

Näyttelystä jäi paljon taas käteen kaikkea sellaista, mitä voisi vielä kehittää. Nemo oli meidän ensimmäisessä kehässä turhan innokas ja kulmaan menossa laukkasi ja pomppi. Onneksi saatiin ottaa tämä uusintana eli kulman puoleen väliin saakka. Nemon seisotukset voisivat olla myös parempia - seisoo aika usein jalat mahan alla. Tuomarin kopeloinnissa turvauduin Froliccien syöttämiseen, koska muuten olisi varmaan istunut tai väistänyt - tätä pitää treenailla (ei sitten ehditty tätä laittaa kuosiin vielä tähän näyttelyyn). Näistä pikkupelleilyistä huolimatta kuitenkin ERI.

Kilpailuluokkassa Nemon motivaatio oli ihan nollaluokkaa ja juoksutus kehää ympäri oli ihan kamalaa. Haisteli maata, laukkasi eikä olisi millään malttanut vain ravata. Välillä toki meni sitten ihan mallikkaastikin. Saa siis olla tyytyväinen, että näinkin hyvin tänään sijoituttiin. Ajattelin, että homma kaatuu kilpailuluokan juoksutukseen ja joudutaan kehästä pihalle ilman sijoitusta.

Joku tanskalainen nainen kävi myös Nemoa myöhemmin kopeloimassa. Tunsi Nemon isän, joten halusi käydä tutkailemassa poitsua vähän lähempää. Tykkäsi kuulemma siitä, että Nemo on rakenteeltaan vähän pitkulainen :). Hassua.

Tuomari Kathie Kinton (Iso-Britannia) sanoi Nemosta seuraavaa:

"Correct bite. Very well balanced head. Flatt skull. Well set ears. Good front. Well placed shoulders. Good lenght to high. Very good tail set. In good condition. Movement good extension. Correct in front. Slightly ebosed behind but moves well."

Myös muut Maccabee-koirat menestyivät todella hyvin, onnittelut vielä etenkin Lucylle ja Jerrylle! Maccabee-ryhmä, jossa Nemonkin kanssa huseerasimme, tulikin hienosti kasvattajaluokan kakkoseksi. Oli tosi kiva treffata Ella-kasvattajaa ja Lucyn omistajaan Leenaa sekä muita bortsujen omistajia. Tästä sitten taas kohti uusia näyttelyitä!

Viime viikko on mennyt jotenkin viuhahtaen ohi. Ollaan käyty koirien kanssa metsässä autolla lenkillä kaksi kertaa melkein joka päivä. Melkein joka päivä jotain pientä puuhaa metsässä: tunnarikäpyjä, Frolicciruutuja ja kepin heittoa. Nemolle ollaan tehty myös esinepistoja. Ollaan tehty kolmella esineellä siten, että "hetsaaja" heittää esineet paikoiltaan metsään ja Nemo lähetetään useamman kerran samaan paikkaan etsimään. Tässä toiminta on ollut todella innokasta, lähdöt ja palautukset hyviä. Tänään ainakin oli tosi hyviä esinenoutoja.

Käytiin myös poikien kanssa rokotuksissa. Nemolle kennelyskän vahvenne ja Sipille vähän enempi rokotteita. Molemmat olivat lekurissa oikein mallikkaasti. Pikkaisen oli vain sellainen olo, että tuodaan lääkäriin törkyisiä koiria, kun Nemolla oli perse p*skassa (vaikka koitin vedellä ja paperilla sitä puhdistaa ennen lääkäriä) ja Sipillä oli sitten pippelin kohdilla aika paljon jotain möbbää (jota en itsekään ollut huomannut).

Lääkäri antoi Sipille ohjeeksi ruiskuttaa laimennettua Betadinea esinahan alle ja hieroa jonkin aikaa. Ohjeet jäivät vähän vaillinaisiksi, kun ei oikein tajuttu lääkäriä. Todella vakuuttavaa toimintaa, kun kysyi Sipistäkin: "Mikä rotu tämä on?". Lääkäri on siis venäläistaustainen ja kielen kanssa vielä vähän pieniä puutteita. Nemon tassuista otettiin taas tarranäytteet, ei hiivalöydöksiä. Jatketaan Malaseb-pesuja ja pitää koittaa nyt olla tarkkana tassujen kuivaamisen ja nuolemisen kanssa. Toivottavasti tuo tassutulehdus ei ole pysyvä riesa.

Ollaan viime aikoina myös reissattu jonkin verran ja lisää reissua on vaan luvassa. Sami sai eilen ihan yllättäen työhaastatteluun kutsun Riihimäelle ja lähdettiin sinne sitten koko ronkka päiväreissulle (9 h reissu). Haastattelu meni hyvin ja heinäkuussa meillä onkin sitten edessä muutto Riihimäen seudulle. Menee kertaheitolla koko harrastusporukka ja seuratoiminta uusiksi. Aika jännää! Toivottavasti sieltäkin löytyisi hyviä seuroja, ainakin tokoporukoita löytyy varmasti. Mulla on vielä työkuviot auki, joten vielä ei ole tietoa tarkalleen, minne muutetaan. Se jää nähtäväksi :)

Tällä viikolla ja ensi viikon alussa on sitten luvassa lisää reissua. Sunnuntaina ressu erkkariin Lappeenrantaan, maanantaina reissu Hämeenlinnaan (mun työhaastattelu) ja alustavien suunnitelmien mukaan tiistaina tai keskiviikkona lähdetään köörin kanssa Kuusamoon pällistelemään poroja. Että muutama ajokilometri luvassa.

Tässä lähiaikoina ollaan oltu aika kiinni töiden haussa, joten esim. jälkeä ei olla nyt jaksettu lähteä tekemään ollenkaan. Olen odotellut jatkoa jälkikurssille, mutta koska heinä on pitkää, ei jälkitreenejä nyt ole. Pitäisi vaan mennä metsään, mutta tuo peltojälki-homma on jotenkin vähän sotkenut kuvioita enkä ole enää ihan varma, miten metsäjälkeä Nemolla nyt kannattaisi ajaa. No, ehkä tämäkin vielä selviää. Kohta ajatukset pitää suunnata asunnon hankintaan ja muuttoon, joten voi olla, ettei heinäkuussa paljon sittenkään treenailla.