Olen ottanut nyt jokaisen treenin tavoitteeksi sytyttää Nemossa hyvän vireen ja saada poitsu oikeasti tykkäämään tekemisestä. Tällä teemalla mentiin tokotreeneissäkin. Alkuun otettiin paikkamakuu, luoksepäästävyys ja "häiriötreeni". Häiriötreenissä Irene tuli antamaan muita käskyjä ja koiran piti pysyä perusasennossa. Nemolle tää oli vähän vaikeeta, kun totteli tunnollisesti melkein joka käskyn. Varsinkin "maahan" oli vaikea, tästä tehtiin varmaan kuusi toistoa ennen kuin Nemo tajusi, että nyt pitää kuunnella, mitä mamma sanoo. Oli poitsu pikkasen ihmeissään, että mitä tää nyt on?

Olen laittanut tavoitteeksi parantaa Nemon kontaktia ja intoa tekemiseen kentällä (ei seuraisi ihan koko ajan mitä ympärillä tapahtuu ja kuuntelisi paremmin). Nemo on hirveen impulsiivinen: ensin se istuu nätisti, sitten yht´äkkiä spottaa jonkun kivan homman kentän toisesta päästä ja meinaa singota sinne. Tänään treenattiin seuruun virettä. Tein (vähän tyhmästikin) muutaman oman pätkän, jotka olivat tosi hyviä. Mentiin kahden koiran välistä, eikä reagoinut niihin mitään.

Tehtiin seuruuta vielä Irenenkin valvonnassa. Touhun välissä oli tauko, joten Nemon vire oli jo ehtinyt laskea. Eka seuruupätkä meni uusiksi. Ekan palkan jälkeen innostui taas hommasta ja teinkin (tai yritin tehdä) patukan varastamista ja siitä suoraan jatkoa seuraamiseen. Näissä oli nyt aika skarppina ja oikeasti halusi päästä taas leikkimään. Kuitenkin toistojen myötä vireessä pientä laskua, mutta jaksoi loppuun asti ihan kivasti. Tehtiin pientä suoraa ja täyskäännöstä. Oikeastaan hinkattiin pientä pätkää edestakaisin, kun koitettiin saada Nemo seuraamaan tarkkaavaisesti. Täyskäännöksissä vähän jätätti, muuten meni ok.

Väittäisin, että tässä seuruuhommassa on vähän kyse koiran luonteestakin. Nemolla on vähän tuollainen omapäinen luonne eli ei ole mikään "häntäheikki". Ryhmän toinen bortsu-uros on puolet nuorempi, mutta luonteeltaan ihan toisenlainen. Seuraa emäntäänsä todella tarkasti eikä haluakaan tehdä muuta kuin olla emäntänsä jaloissa. Onhan tässä paljon hyvää saatu aikaan loistavalla koulutuksellakin. Meillä on Nemon kanssa vielä pitkä matka noin saumattomaan yhteistyöhön. Koitetaan rakentaa yhteistyötä vähän paremmaksi nyt näiden positiivisten treenien myötä.

Omalla vireellä on paljon vaikutusta Nemon vireeseen. Nemo aistii mun mielialat todella hyvin. Jos aistii, että olen huonolla tuulella, Nemo saattaa mennä sohvan taakse piiloon murjottamaan (vaikka en olisi sanonut Nemolle mitään). Jos treeneissä itse olen hyvällä tuulella, on Nemollakin heti parempi vire. Silloin kun annan treeneissä koiralle paljon positiivistä viestiä, Nemokin leikkii innokkaammin ja on hanakampi kiskomaan leluaan. Tämä positiivinen vire pitäisi nyt tuoda joka treeniin ja koittaa rakentaa se tavaksi, joka kantaa meidät joskus vielä kisoissakin onnistumisiin!