Viikko Nemon kanssa kaksin kotona on jo hurahtanut lopuilleen. Tämä viikko ei koulutusten ja puuhastelujen suhteen ole ollut mikään superaktiivinen, mutta olen silti koittanut antaa Nemolle erilaisia virikkeitä ja puuhasteluja. Koirapuistossa ollaan vierailtu pariin otteeseen ja siellä Nemo on saanut juosta rallia muiden pikku koirien kanssa. Nemo on selvä paimenkoira, kun pyrkii aina juoksevan koiran eteen kääntämään suuntaa ja muutenkin koittaa stoppailla muita juoksijoita, jos ei perässä pysy. Viime kerralla puistossa oli toinen Nemo, keskikokonen villakoira, joka koitti koko ajan astua meidän Nemoa. Tuota meidän Nemoa viehättävät jostain syystä aina koirapuiston pienemmät kaverit, en tiedä johtuuko koirien koosta vai pentuhajuista.

Yhden vauveleiden esineruudun kävin myös tekemässä melkein samaan paikkaan kuin viimeksi ja palloa on käyty myös Harjulla heittelemässä. Nemolla nouto on tosi hyvissä kantimissa, tosin en luota vielä tuohon pentuun yhtään irrallaan. Ei tarvita kuin yksi lintu ja Nemosta ei näy enää valkoista häntätupsuakaan. Eilen päästiin tekemään jälkeä metsään ja Nemo sai tällä kertaa haisutella ihan uutta jälkihajua. Ihan hyvin meni tämäkin jälki, tosin Nemo sivuutti ruokakupin taas ja alkoi seurata poistumisjälkeä. En tiedä, miksi Nemo ei siihen ruokakuppiin reagoi ja pysähdy, onko ihmisen haju sitten mielenkiintoisempi vai eikä Nemo tajua etsiä kuppia. Luulisi siitä kupista nyt jotain hajua nousevan ilmaan. Jälki oli taas muutaman kymmenen metrin pituinen ja tuosta sitä voi sitten asteittain alkaa pidentää jäljen pituutta ja ikää.

Tällä viikolla opetin Nemolle ruokakupilla käskyn "ole hyvä". Nemo napottaa nyt ruokakupilla niin kauan, kunnes saa tämän käskyn. Kokeilin Nemolla sellaista, että laitoin kupin meidän väliin ja käskin sivulle. Nemo tuli nätisti sivulle eikä koittanutkaan hiippailla kupilleen. Heti sivulle tulon jälkeen annoin sitten luvan mennä syömään. Tosi nopeasti Nemo tuntuu oppivan uusia juttuja ja tänään poitsu tuli sivulle ilman käskyä. Se haittapuoli tuossa älyssä on, että poitsu alkaa itse tarjota ja kokeilla eri mahdollisuuksia, joista viimeksi on palkan saanut, vain katsoakseen, millä keinolla palkan nyt saa.

Paikallaolo sujuu myös aika hienosti. Olen opettanut Nemolle "paikka" käskyn ja ihme kyllä poitsu pysyy paikoillaan. Tänään ajattelin mennä kokeilemaan paikalla olemista ulos rauhalliselle pallokentälle ja katsoa, pysyykö Nemo paikoillaan myös ulkona vapaana ollessaan. Sitten kun paikalla olo on hallussa, voidaan alkaa harjoittelemaan kaukokäskyjä. Seisomista yritin tänään opettaa myös, mutta tuo on selvästi vaikeampi liike opettaa kuin istuminen tai maahan meno. Ongelmana tässä on saada Nemo nostettua namilla pystyyn niin, ettei ottaisi hirveästi askeleita.  Mutta eiköhän se tämäkin liike vielä onnistu, kun jaksetaan harjoitella ahkerasti.

On todella harmi, ettei Jyväskylässä ole kesällä pentukoulutuksia. Nyt olisi hyvin aikaa käydä ryhmissä harjoittelemassa mm. koirien ohitusta, jossa Nemolla (tai siis minulla) on aika paljon ongelmia. Nemo sinkoaa ihan kaikkien koirien perään niin, että parhaimmillaan seisoo takajaloillaan hihnan varassa. Ulkona liikkumiseen ja koirien ohittamiseen en ole vieläkään löytänyt toimivaa lääkettä, ei auta kuin jatkaa etsimistä.