Käytiinpä tänään hovawarttien koulutuksessa :). Melkein oikea rotu, mutta eipä tuo bortsun sekaan soluttautuminen näyttänyt ketään haittaavan. Killerin kentälle ilmestyi vain yksi hovawart, joten Nemon ohjaukselle ja treenaukselle jäi kivasti aikaa. Ohjaajana toimi pätevä kaveri, jonka kanssa ollaan aikaisemmin tehty kerran jälkeä.

Odoteltiin puolisen tuntia sivussa, kun hoffi-uros treenaili mm. seuraamista ja liikkeestä maahanmenoa. Sen jälkeen päästiin Nempan kanssa treenailemaan. Otettiin vähän seuraamista, liikkeestä maahanmenoa ja istumista, luoksetuloa ja noutoa kapulalla. Liikkeestä maahan ja istumaan menoon sain hyviä vinkkejä liikkeiden harjoitteluun: liikkeestä astutaan koiran eteen ja viedään makupalakäsi maahan. Tällöin koiran maahanmenosta tulee nopeaa. Luoksetulo sujui myös hyvin, mutta omien käsien paikkaa piti vähän hakea. Toin kädet heti aluksi eteen, vaikka ne pitäisi tuoda vasta kun koira on muutaman metrin päässä. Nemo nouti kapulaa tosi sähäkästi kaksi kertaa ja toi sen suoraan käteen. Eniten treenattavaa oli seuraamisessa, jossa lähinnä itse sekoilin liiallisten höpötysten kanssa ja koitin kontrolloida liikaa koiraa hihnalla. Palkkauksessa koitin kiinnittää huomion siihen, ettei Nemo pääse tulemaan liikaa eteen. Positiivistä oli, että Nemo oli todella innoissaan koulutuksesta ja noutokapulaakin jahtasi kuin hullu. Ostin ekaa kertaa lihapullia palkkioksi ja näilläkin tuntui olevan aika iso merkitys innokkuuden kannalta. Poitsu hyppi päälle ja koitti nappailla makupaloja jopa kädestä, mitä tähän mennessä ei ole tapahtunut.

Sain vetäjältä hyvän vinkin esineruutuun, jossa eilen oli vähän ongelmia. Nemo oli aika laiskanoloinen eikä hirveän kiinnostunut esineistä. Teinpä sitten pari kertaa seuraavanlaisen harjoitteen: laitoin lattialle kuusi esinettä (kaksi riepua, lapasen, nenäliinapaketin, pussukan ja sateenvarjon suojan) ja annoin niiden olla lattialla sanomatta Nemolle mitään. Nemo tajusi tosi nopeasti, mitä esineillä voisi tehdä ja toi ne yksi kerrallaan käteen. Joka esineestä palkaksi hirveästi kehuja ja lihapullaa. Molemmissa harjoitteissa Nemo oli tosi innoissaan esineistä. Tämä treenaus toivottavasti auttaa tehostamaan esineruudussa työskentelyä.

Tämän jälkeen treenasin vielä eteenmenoa. Laitoin lattialle hiirimaton ja annoin taas poitsun hörväillä ympärillä omiaan. Joka kerta, kun Nemo meni nuuhkimaan mattoa, sanoin "hyvä". Nemo kipitti luokse ja sai palkan. Tätä toistui n. 15 kertaa ja lopulta Nemo osasi mennä suoraan matolle, lätätä päälle tassun ja tulla takaisin. Tosi fiksu koira! Tehtiin tämä harjoitus eka kerran n. 9 viikon iässä, mutta silloin Nemo ei vielä tajunnut tämän ideaa.

Iltalenkillä kiinnitin sitten huomiota siihen vetämiseen. Mukaan muhkea nakkipussi ja joka katseesta ja kuuntelemisesta palkka. Valehtelematta sanoin varmaan pikku ristiin rastiin kävelymme aikana tuhat kertaa hyvä, mutta ainakaan Nemo ei vetänyt! Päinvastoin pienikin vihje siitä, ettei saa vetää auttoi ja Nemo oikeasti pysyi paremmin hallinnassa. Tätähän olisi voinut treenailla jo aikaisemminkin, mutta jotenkin kärsivällisyys on loppunut kesken. Nyt koitetaan sitten joka lenkillä tehostaa sitä sidettä tuohon koiraan ja opettaa kivan lenkkikoiran tapoja.

Päivän päätteeksi tuntuu siltä, että olen tipauttanut tuolle koiralle lihapullia ja nakkeja pienen sadekuuron verran, mutta onpahan tänään kerrankin tehty jotain.