Kylläpä aika menee vikkelään. Nemoliini täyttää tänään jo 12 viikkoa! Tänään on ollut aika yllättävä päivä kahdestakin syystä. Ensinnäkin Nemo ei ollut tehnyt yön aikana paperille tai lattialle yhtään mitään vaan ootti kiltisti aamulenkkiin (7.30) asti. Toinen ällistyttävä juttu ilmeni mulle, kun palasin koulusta: Nemo osaa mennä pelkästä käskystä maahan. Mulla on ollut tämän viikon aikana melkoinen intensiiviviikko koulujuttujen kanssa, joten poikaystävä on ollut pitkiä päiviä poitsun kanssa kotona ja on sitten opettanut Nemon menemään ensin istumaan ja siitä käskystä maahan. Sen lisäksi poikaystävä on treenannut Nemon kanssa paljon noutoa ja sehän alkaa jo sujua. Mä olen ihan äimänkäkenä.

Lisäksi poikaystävä on parina päivänä istuskellut Nemolin kanssa n. 10 minuuttia lähellä isoa tietä ja antanut Nemon kaikessa rauhassa seurata autoja ja muuta liikennettä. Nemo on niin kamalan kiinnostunut autoista ja ehtii nähdä niistä vain vilauksen, joten Nemolle on annettu  tilaisuus seurata ihan rauhassa autoja. Jos se autojen jahtaaminen siitä sitten menettäisi merkitystään. Autoteiden varressa ja auton tullessa ollaan aluksi viety Nemon huomio muualle nakeilla ja nyt Nemolla riittää aika hyvin pelkkä kimakka "Nemo katso täällä!" ja kun sille lepertelee tarpeeksi, Nemo ei autoa huomaakaan. Nakkia annetaan toki vieläkin välillä maanittelun yhteydessä. Varsinaisesti tavoitteena ei ole, että Nemo pitäisi kontaktia koko ajan yllä vaan se, että Nemon huomio on minussa tai meissä. Nemo ottaa kontaktia muutenkin paljon, joten pitää sitä aika herkästi yllä maanitellessakin. Jossain vaiheessa kontaktista aletaan sitten erikseen palkkaamaan, kun kontaktia aletaan erikseen vaatia. Leluista Nemo ei pihalla pahemmin välitä, joten namit ja äänenpainot  toimivat huomion saamisessa hyvin.

Loppupäivä oli myös kivan yllätyksellinen - tosin ei ehkä niin mukavassa mielessä. Nemo nimittäin liritti päiväpeiton päälle ja oksensi omalle makuupaikalleen. Ja poikaystävä joutui siivouspuuhiin.

Yritettiin uudelle ikäkuukaudelle siirtymisen kunniaksi ottaa Nemosta poseerauskuvia näyttelyasennossa, mutta eihän siitä mitään tullut. Poitsu kun ei pysy paikoillaan kuin sen pari sekuntia. Ihanaa, että lumet sulavat näin vikkelään. Kohta päästäänkin kunnolla temmeltämään pihalle, leikkimään ja valokuvaamaan :) Pitää laittaa Nemosta lisää kuvia, kunhan saadaan napattua  villiviikarista onnistuneempia otoksia.