Viime päivät ovat sujuneet lähes samaan malliin edellisten kanssa. Nemo jaksaa joka päivä yllättää uusilla keksinnöillään. Viimeksi eilen Nemo koitti elämänsä ensimmäistä kertaa karkaamista. Olen alkanut ottaa Nemolta pannan pois jo rappukäytävässä, ettei poitsu innostu kiskomaan hihnaansa kilpaa ja kirmaamaan se suussaan ympäri kämppää. Eilenpä Nemo sitten kekkasi, että hän haluaa vielä ulos ja vipelsi rappuset alas ennen kuin ehdin saada sitä kiinni. Onneksi asutaan alimmassa kerroksessa, joten rappusia oli vain n. 10. Siellä ulko-ovella poitsu sitten seisoi ovea vasten painautuneena ja katseli pihalle. Ilmeisesti lenkki ei ollut Nemon mielestä ollut riittävä.

Viime viikolla Nemo keksi myös uuden vesileikin. Illan riehuntakohtauksensa aikana Nemo onnistui upottamaan yhden lempileluistaan, tyhjän jäätelöpurkin, vesikuppiinsa ja jäi sitten ihmettelemään kupin kelluntaa. Onneksi ehdin nopeasti väliin ennen kuin Nemo keksi hypätä kahdella tassulla jätskikuppinsa päälle. Hetkeä myöhemmin Nemo yritti tätä hommaa uudestaan, mutta huti meni.

Viimeisimmät edistysaskeleet on otettu suihkuttelun ja sisäsiisteyden kanssa. Jälkimmäiseen on parin viime päivän aikana varmasti vaikuttanut se, että olen ollut kotona flunssaisena ja olen näin pystynyt sovittamaan Nemon ulkoilutukset hyvin poitsun rytmien kanssa. Suihkuttelun avainsanoiksi tulivat nakit ja vesileikit. Tajusin heti ekan kerran jälkeen kokeilla, miten Nemo suhtautuu suihkuun, kun saa vähän aikaa leikkiä sen kanssa. Laitoin suihkun pienellä paineella lattian tasolle ja pidin sitä paikallaan niin kauan, että Nemo tajusi reagoida siihen. Reaktio oli odotettu, Nemo otti suihkun heti leikin kannalta ja alkoi jahdata vesisuihkua ja lattialla virtaavaa vettä. Siinä sivussa Nemo ei sitten huomannutkaan enää, että tassut ja masu vähän kastuivat. Ulkona alkaa olla jo niin kuraista ja Nemon maavara edelleen aika matala, että olen käyttänyt Nemolia suihkussa ainakin pitempien lenkkien jälkeen lähes joka päivä. Kiva fiilis suihkuttelusta jää Nemolle, kun muistaa antaa makupalan ennen suihkua siitä, että poitsu tulee pesuhuoneeseen ja pesun jälkeen siitä, että Nemo on nätisti ja rauhallisesti pestävänä.

Tänään Nemolla oli joku ihme himo pesua jo jonkin aikaa odottavaa lapasta kohtaan, jonka se onnistui rönkkimään esille kenkätelineeltä, vaikka kuinka yritin sen sinne jemmata. Lopulta, kun Nemo alkoi raivata kenkiä tieltään päästäkeen hanskaan käsiksi, luovutin ja laitoin tumpun suosiollla hattuhyllylle. Nemo on ottanut jo vähän liiankin suorasukaisia otteita kenkiä kohtaan ja viimeksi tänään innon puuskassaan kävi repimässä niitä kolmet eri paria olevat kengät lattialle. Sellainen seinälle ripustettava kenkäteline ois nyt tarpeen. Sen lapasen vois pestä ja ottaa taas käyttöön, niin ei olisi enää Nemon kiusana.

Tänään sain kuulla myös, että Nemon rekisteripaperit ovat vihkoinkin kasvattajalla ja toivottavasti Nemosen rekkarikin tipahtaa kohta postiluukusta. Saadaan rekkarit sitten heti mukaan ekaan rokotukseen. Nemon penturuoka alkaa vedellä viimeisiään ja olen laittanut sille jo jonkin aikaa enemmän Acanaa kuin penturuokaa. Eri kokoisten nappuloiden määrän arvioiminen on vaan osoittautunut aika hankalaksi. Kuinka monta isoa nappulaa ja kuinka monta pientä on yhteensä 3/4 deslitraa? Olen lopulta antanut mennä vaan ihan lonkalta ja heittänyt isoja raksuja kourallisen ja pieniä vajaa puoli desiä. Eipä tuo Nemo näytä tuosta yhtään pyöristyneen, vaikka määrät saattavatkin joissain annoksissa olla vähän yläkanttiin.

Huomenna olisi tarkoitus lähteä porukalla mökille. Komppanian kokoonpanoon kuuluu kolme ihmistä ja kaksi koiraa eli minä, poikaystävä ja hänen isänsä sekä Sipi-belgi ja Nemo. Viime perjantaina vierailtiin taas Sipin luona ja tällä kertaa Sipi oli enemmän aikaa Nemon kanssa. Tämä vierailu sujui edellistä ehkä paremmin, sillä koirat olivat jo tutustuneet. Nemo ainakin suhtautua Sipiin välillä kuin kaveriinsa ja härnäsi Sipiä ihan olan takaa. Sipi suhtautui Nemoon edelleen hyvin uteliaan vilkkaalla tyylillään, mutta jollain lailla molemmat koirat näyttivät ylittäneen jonkinlaisen ensimmäisen tutustumisvaiheen kynnyksen. Illan loppua kohden Nemo tosin alkoi käydä jo ihan ylikierroksilla eikä malttanut rauhoittua yhtään vaan härnäsi SIpiä silloinkin, kun isompi poitsu näytti jo vähän kyllästyneen pennun touhuiluihin. Nemon ylikierroksilla käyminen näkyi kyllä sitten seuraavana päivänäkin, Nemo oli nimittäin paljon rauhallisempi ja unisempi. Toivottavasti mökkireissu menee molempien koirien osalta rauhallisesti ja sulassa sovussa. Mökissä pitäisi olla kaksi huonetta, joten koirat voi tarpeen tuleen eristää hetkeksi eri nurkkiin rauhoittumaan ja ainahan toisen voi viedä tarpeen tullen pihalle meuhkaamaan.

Ensi viikonloppuna olisi myös ollut ilmeisesti ensimmäinen pentutapaaminen, jonne nyt ei ikävä kyllä päästä. Toivottavasti seuraava mahdollinen tapaaminen järjestyisi pian. Nemolle tekisi oikeasti vain hyvää päästä purkamaan energiaansa sisarustensa seurassa :)