Hip hei! Nyt meidän taloudessakin on oma auto :). Eilen käytiinkin ostamassa Nemolle takapenkille suoja ja turvavaljaat. Samana iltana lähdettiin myös näitä uusia hankintoja tesmaamaan eli koira autoon ja keula kohti metsää. Nemo suhtautui uuteen autoon hyvin ja antoi laittaa valjaat päälle nätisti. Vähän aluksi nuuski ihmeissään, että mikäs paikka tämä on. Autossa kuitenkin istui takapenkillä itsekseen pääasiassa ihan nätisti, katseli vaan maisemia ikkunasta.

Lenkitettiin poitsua Kolmisoppisen maastoissa vajaan tunnin verran. Nemo juoksi ihan hurjana edes takaisin ja selvästi nautti vapaana vipeltämisestä. Lenkin jälkeen Nemo pääsi vielä uimaan ja keppiä noutamaan. Kerrankin oli kamera mukana, joten saatiin otettua poitsusta vähän kuviakin (kts. alla) Paluumatkalla Nemo näki ikkunasta koiran (jota todennäköisesti luuli Sipiksi) ja vempuloi itsensä takapenkillä turvavyön kanssa ihan solmuun. Pieni pysähdys ja Nemon vapautus ja matka jatkui taas. Muuten paluumatka menikin tulomatkan tapaan maisemia möllötellessä.

Tänään illalla tehtiin Nemolle erilaisia pikku treenejä Jao:n pihalla. Aluksi tikkujälki nurmellä, sen jälkeen eteenmenoa, noutoa ja purupatukan kanssa riehumista. Nemo merkkasi kepit taas aika hyvin, mutta jäljen kanssa oli pientä haahuilua. Eteenmenossa motivaationa kentän päässä nakki-lihapulla -kuppi, joten ihan kivasti meni tämäkin. Ainakin Nemo lähti eteen kuin ohjus. Noutoa tehtiin vähän ensin jälkitikuilla ja sen jälkeen nelisen kertaa pienellä 250 g noutokapulalla. Nemo toi keppejä ja kapulaa käteen ihan hyvin. Viimeiset noudot kapulan kanssa otettiin niin, että lähdin juoksemaan Nemoa karkuun. Tällä tavalla Nemo unohti kaikki ylimääräiset pomppoilut kapulan kanssa. Lopuksi vielä vähän puru-leikkejä pikkupatukalla (joka saatiin pennun mukana :). Nemoa voisi alkaa palkkailla patukallakin, sen verran hullu tuo koira on vetoleikkien perään.

Autolla, kun keräiltiin kamoja, Nemo nappasi vesipullon hampaisiinsa ja raahasi sitä parkkipaikalla sinne tänne. Kotiinkaan ei olisi halunnut tulla vaan olisi halunnut mutustaa pulloa nurmella. Kotona lisää pullorallia, kunnes meni kolinan kanssa hermot. Miten koira voikaan pitää niin paljon meteliä pullon kanssa ja miksi sen pitää seurata perässä, kun koittaa puhua puhelimessa? No, parempi että pureskelee pulloa kuin seinää. Tänään päivällä Nemo oli nimittäin taas vähän muotoillut tuota kulmaa, nyt siinä on kolme lovea. Pitänee laittaa noita pulloja rivi esille ennen kuin jättää tuota tasmanian tuholaista yksin kotiin. Osaahan se tosin niitä pulloja itsekin kaapista hakea ja etsiä vähän joka paikasta. Eräskin päivä Nemo oli avannut täyden vesipullon sohvalla. Kiva katsoa telkkua takapuoli märkänä! Kaikkea tuo koira keksiikin... :)

Kirmailua

Uintia auringonlaskussa