Päätettiin tänä tiistaina mennä taas Kennelkerhon koulukseen. Siellä on tosi kiva vetäjä, jolla on itselläkin bortsu. Koulutuksista saa kivasti vinkkejä siihen, miten bortsun ja ylipäätään koiran kanssa voi eri tilanteissa toimia. Tänään tehtiin taas vähän maahanmenoa, paikallaoloa maaten ja istuen, peruasentoon tuloa, seuraamista ja luoksetuloa.

Koulutuksessa oli kolme vetäjää, joten ryhmät saatiin jaettua kolmeen pienempään porukkaan. Nemo häiriintyikin koulutuksen aikana vähän vähemmän muista koirista kuin yleensä. Tässä koulutuksessa ei ollut paljon odottelua, joten siinä mielessä ei tarvinnut myöskään huolehtia Nemon turhautumisen mukanaan tuomasta käyttäytymisesta. Vieruskoirien luo oli joka tapauksessa pakko vetää aina kun silmä vältti.

Perusasentoon tuloa eli käskyä "sivu" jankattiin aika paljon. Ohjaaja sanoi, että Nempan istumisasentoon kannattaa kiinnittää huomiota. Istuu usein vinoon, mitä en itse edes huomaa! Seuraamisessa katse pitäisi siirtää pois koirasta. No, mutta enhän mä sitten voi tietää seuraako se mua? :) Tätä pitää vielä vähän treenailla. Ihan hyvää kontaktia Nemo kuulemma piti, vaikka musta olikin koko ajan askeleen takana. Koitin palkkailla seuraamista suusta, ettei seuraisi käsien liikkeitä ja pitäisi kontaktin koko ajan.

Palkkasin maahanmenosta pallolla, koska Nemo menee silloin viivana suoraan alas. Sen sijaan maahanmeno sivulta oli vähän tukkoista, jopa pallon kanssa. Paikallaan sen sijaan istui ja makasi ihan kivasti. Harjoiteltiin myös seisomista. Ohjaaja näytii Nemolla liikkeen "maahan-seiso-hissi", jossa koira siis seuraa namikättä ja menee maahan ja nousee seisomaan. Tämä meni Nemolta ohjaajan kanssa mallikkaasti, mitä nyt yritti syödä vetäjän hanskan. Sitten kun kokeiltiin kahdestaan, niin ei tullut hissistä mitään. Piti löytää oikea paikka kädelle ylhäällä, jotta Nemo ei istu vaan nousee seisomaan. Alkoihan tämäkin sitten sujua. Kokeiltiin myös paikalla seisomista. Ihme kyllä Nemo tajusi tästä seisomisesta jotain ja tönötti paikallaan seisten n. 10 sekuntia. Koko ajan palkkailin ja hoin "hieno seiso". Kai noista koulutuksista sitten oppiikin jotain. :)

Luoksetulo tehtiin tällä kertaa hihnan päästä ajatuksella "koira puuhaa jotain muuta". Nemo tosiaan hörväili siellä vetäjän ympärillä jotain omiaan, mutta tuli heti kutsusta luokse. Palkkasin luoksetulon purupatukalla ja siitäkös Nemo tykkäsi!

Bussimatka meni ihan kivasti, mitä nyt vähän piti yrittää karata ja syödä pikkukiviä bussin lattialta. Ehkäpä tuo poitsu jossain vaiheessa osaa bussissakin rauhoittua ja keskittyy vain rapsutettavana olemiseen. Nyt on vielä vähän sellanen meininki, että "mitä tuolla ikkunassa on, mikä tuolla miehellä on, mä haluan tonne, äh tässä on tylsää...".

Kentällä oli tänään muuten toinenkin bortsu - ehkä parikuinen pentu. Oli aika supersuloinen, kun vipelsi kentällä ja leikki omistajansa kanssa. Pentu seuraili omistajaansa kuin hai laivaa. Ei pentunen paljon välittänyt muista koirista. Oiskohan meidänkin pitänyt Nemon kanssa mennä koulutuksiin jo sillon, kun  Nemppa oli ihan pikkunen?  Oliskohan se muuttanut mitään? :)