Pitkä odotus on päättynyt ja tänään päästiin taas pk-treeneihin! Näissä treeneissä oli jopa porukkaakin, kun paikalle ilmaantui runsas joukko erilaisia treenaajia. Alussa ryhmä jaettiin puoliksi. Toinen ryhmä aloitti treenailut sisällä hallissa, jossa käytössä oli yksi kolmesta treenialueesta, toinen aloitti treenailut ulkona. Nempan kanssa päästiin treenailemaan sisäryhmään. Tunnin aika jaettiin viiden sisäryhmän koirakon kanssa puoliksi, kolme ensin puoli tuntia ja sitten Nemo ja toinen nuorempi koira puoli tuntia kentällä. Ekan puoli tuntia seurailin vähän muiden treeneiluja ja istuin poikaystävän kaverina autossa. Kiva, kun on oma kuski, joka odottaa koiran kanssa autossa pihalla! :)

Toisella puoliskolla päästiin Nemon kanssa tutustumaan halliin ja kentälle tositoimiin. Aluksi otin vähän kontaktia, josta palkkasin kanapaloilla ja leikillä. Ideana oli lähinnä kokeilla, miten Nemo reagoi taas uuteen ympäristöön ja lähistöllä treenaavaan toiseen koiraan. Ihme kyllä tällä kertaa Nemo ei pitänyt samanlaista kyyläystä yllä kuin viimeksi, kun treenattiin toisen koiran kanssa samalla kentällä. Parhaimmillaan koiria oli kentällä kolme, koska ulkoryhmän koirat tulivat sisälle yksi kerrallaan. Nemolla oli ilmeisesti niin kova hinku päästä tekemään juttuja ja leikkimään purupatukalla, että muu unohtui. Hyvä näin. Niinpä teinkin Nemolla treeniä myös vapaana mm. noutoa pari kertaa (normi ja Nemo tuo kapulan takaisin), eteenmeno ja paikallaolo maaten (n. 1 min). Yhtään kertaa ei ollut sen oloinen, että lähtisi toisaalle. Paikallamakuussa joku koira haukahti, mihin Nemo reagoi säpsähtämällä, mutta pysyi maassa. Muuten Nemo oli siis suunnilleen hallinnassa, paitsi treenien lopussa, jossa toinen koira teki superkivaa juoksutusleikkiä (ihania kimeitä tule-käskyjä) ja Nemohan oli heti, että "Let´s go!" :).

Treeneissä positiivista oli mielestäni se, että toiset treenailijat olivat avuliaita ja tulivat tarjoamaan treeniapua. Yhden treenaajan kanssa tehtiinkin kättelytreeniä eli Nemo sivulla ja sitten sanotaan "Päivää". Viimeksi syksyllä tämä oli Nemolle vähän liikaa eli hyppi koko ajan mun kättä vasten. Nyt olen siirtänyt makupalat vasempaan käteen (vihdoinkin) eli oikealla kätellessä kädessä ei ole makupalan hajua. Kolme kertaa saatiin ihan hyvä suoritus, niin että Nemo oli hereillä ja suunnilleen siinä missä pitääkin. Toinen treenaja tuli sitten katsomaan, miten kolmen askeleen seuraamisemme sujuu. Muuten meni kuulemma hyvin, mutta mä katson liikaa koiraa (taas) ja kaarran oikealle. Pitänee opetella kävelemään suoraan :).

Seuraamispätkät ja kontaktit meni paremmin kuin viimeksi kana-areenalla. Nemo keskittyi ihan kivasti ja otti kontaktia. Näitä pitää kuitenkin vielä paljon treenailla. Jaoin treenin niin, että ensin kontaktia ja yhteys koiraan. Sitten vähän riehutusta ja vauhtijuttuja eli koiralle draivi päälle ja sitten taas kontaktia ja seuraamista, jossa Nemo näin siis aika kivasti mukana, kun on päässyt tekemisen makuun. Ensi kerralla otan taas kanaa mukaan, näytti koiralle kelpaavan!

Olen tosi tyytyväinen tämän päiväiseen. Näissä treeneissä näkyi ensimmäinen väläys siitä, että ehkä me joskus pystytään Nemon kanssa treenailemaan häiriön alla ja ehkä jopa osallistumaan kokeisiinkin, kunhan ensin vaan treenataan paljon!