Torstain tokot ja meidän osalta Jattilassa näillä näkymin viimeiset. Ensi viikolla en pääse, koska olen illan kiinni koulun järjestämässä ysien juhalssa. Rehtorin mukaan pois voi olla vain pakottavasta syystä (onko tokotreeneihin osallistuminen pakottava syy?).

Alussa näytti hyvältä, treenaajia oli vain viisi. Ajattelin, että saadaan tehdä kaikessa rauhassa vuorotellen. Alkuun otettiin kolmella koiralla yhteispaikkamakuu. Tällä kertaa tein jemmassa kaksi minuuttisena. Paikalle jättämisen otin uusiksi kolme kertaa ennen kuin sain maahanmenon, joka oli suora. Ihme kyllä Nemo pysyi suorassa asennossa hievahtamatta koko ajan.

Vein Nemon paikkamakuun jälkeen autoon, kun sujui niin hyvin. Meinasin ottaa sen myöhemmin seuruukaavioon keskelle kenttää. Mitä enemmän aikaa kului, sitä enemmän kentälle alkoi tupsahdella koiria niin, että parhaimmillaan niitä oli kentällä samaan aikaan viisi. Otin Nemon ja mentiin ahtaampaan tilaan tekemään ohjattua seuruuta agiesteitä väistellen. Häiriötä oli niin hyvin viereisiltä kentiltä, etten meinannut edes kuulla käskytyksiä. Sueruussa hyviä pätkiä, mutta selvästi omat sekoilut kääntymisten kanssa ja muut koirat vähän häiritsivät. Mutta ihan kivoja pätkiä saatiin taas.

Loppuun hyppy-seisoa. Eka hyppy oli hassu: meni kaikki nappiin. Tein kuitenkin vielä muutaman toiston perään (ehkä ei olisi kannattanut), kun hyppy-seisoa ei päästä oikein koskaan treenaamaan. Näissä sitten vaihtelevampia suorituksia. Nemo hilautuu jostain syystä keskelle aitaa ihan siihen kiinni. Siihen se jää odottamaan, että tulen viereen. Vissiin ponnaa niin kauas, että kokee itse olevansa esteestä liian kaukana. Ihan keskelle se kyllä osaa sijoittua, mutta voisi jättää sen kävelyn esteellee kuitenkin tekemättä. Kiva, että oli kuitenkin vielä muistissa, vaikka hiottavaakin on.