Eilen käytiin tekemässä Nemolle illalla esineruutu. Nemolla oli taas hirveä hinku ihan mihin vaan, kun näki, että ollaan metsässä ja jotakin aletaan tekemään. Ihan sutjakkaasti lähti pk-liivit päällään esineitä metsästämään. Ekan esineen kanssa oli taas vähän hankaluuksia, kun Nemo päätti vaihtaa esineen kesken kaiken ja päätti, että ei mua nyt oikein huvita tuoda tätä hanskaa sulle. Tokan esineen haki ja toi sitten ihan eri tavalla ja tästä palkaksi riehumista esine-hanskan kanssa ja leikkiä kahdella haskalla. Yliopiston kirjostossa näyttää olevan saatavilla Piritta Pärssisen kirja Esine-etsintä, jonka voisi vilkuilla jossain välissä läpi, josko sieltä löytyisi vinkkejä harjoitteluun.

Koska ekan esineen kanssa näytti olevan hankaluuksia esineen tuomisen ja luovuttamisen kanssa, päätettiin mennä vielä läheiselle hiekka-alueelle treenailemaan sitä noutoa. Kokeiltiin kasvattajapäivillä opittua noutokikkaa noutokapulan kanssa ja hyvin toimi. Tässä vaiheessa vaan Nemolla on niin hinku purupatukan kimppuun, ettei ainakaan vielä malta ensin luovuttaa kapulaa kunnolla ennen palkkaamista patukalla. Lopuksi otettiin vielä perusnouto sivulta (jossa Nemo rimpuili puoli-ilmassa) ja palkkaus patukalla. Tässä toinen kerta oli aika hyvä, muistaakseni Nemo taisi sitä kapulaa melkein jo tarjotakin käsien suuntaan. Iltariehumiseksi vierailu Sipin luona sen aikaa, kun käytiin kaupassa.

Tänään päivällä kävin treenailemassa vielä noutoa Harjulla pallon kanssa. Tässä nyt pääideana oli vaan saada Nemon energiaa kulumaan, mutta testailin samalla, miten Nemo pallon luovuttaa. Koitin saada antamaan pallon käteen silloin, kun sanon "irti". Osoittautui aika haasteelliseksi, mutta pari kertaa sain tämän toimimaan. Pallon kanssa Nemo lällyttää enemmän kuin ehkä muiden lelujen kanssa, voi johtua hakalasti tarrattavasta muodosta.

Illalla käytiin taas Keskisuomalaisen kentällä vähän treenailemassa. Tällä kertaa koiria oli paljon enemmän, mutta onneksi suurin osa oli pentuja ja isompien koirien ryhmä oli pienempi. Alussa luoksepäästävyyttä ja pujottelua. Alussa tämä oli taas aika vaikeaa, kun Nemo tuntui kiinnostuvan kaikista ohi menevistä koirista. Oikeaan aikaan kontaktin ottaminen kyllä paransi hommaa. Pujottelu meni kohtuullisesti, vähän Nemo hiippaili jäljessä ja koitti mennä sillä tavalla koiria moikkaamaan, mutta sivullakin kulki aina välillä. Ringissä istumisen lomaan otin välillä vähän peruuttelua, pikku kontaktikävelyjä, käskin Nemon maahan ja antamaan tassua sekä tein käännöksiä ja käskin sivulle. Tällä kertaa pitkiä odotuspätkiä oli siis vähemmän, mikä näkyi vetämisen määrässäkin - loikkia muiden koirien suuntaan oli vähemmän kuin viimeksi. Muutenkin Nemo piti paremmin kontaktia ja jaksoi möllöttää mua aika pitkäänkin.

Sitten otettiin maassa paikallaanmakuuta, joka sujui paljon viime viikkoa paremmin. Nemo pysyi hyvin maassa, vaikka molemmilla puolilla härväiltiin koirien kanssa. Luoksetulon otin koemaisesti eli jätin ja kutsuin koiran ohjaajan käskyistä. Käskin Nemon kaksi kertaa istumaan, kun ensimmäisellä kerralla meinasi lähteä seuraamaan. Nemo pysyi paikallaan käskyyn asti ja tuli luokse tosi vauhdikkaasti! Tosi hienoa! Ainoa, mikä meni vähän vinoon oli loppu, kun Nemo ei tullut ihan suoraan eteen, mutta se nyt on ihan pikkuseikka. Sen ajan, kun muut koirat tekivät luoksetuloa leikin Nemon kanssa lapasella, otin "irti"-käskyjä ja sitten sitä kotileikkiä eli Nemo istuu paikallaan niin kauan kunnes heitän lelun, jonka Nemppa nappaa kiinni. Tässä hommassa Nemo unohti muut koirat ihan täysin eikä koittanut singota jokaisen omaa koiraansa kutsuvan luokse.

Loppuun vielä käskystä perusasentoon tuloa. Ohjaaja laittoi meidät ja labbis-koirakon yhteen, kun oltiin ainoita, joiden koirat osaa tulla käskystä sivulle. Saatiin tehtäväksi tarkkailla toisiamme ja koirien asentoja. Labbis-omistajalta sain sellaisen vinkin, että kannattaa opettaa koira tulemaan ensin eteen ennen sivulle käskyä. No joo, olisihan tuo nyt pitänyt itsekin tajuta! Tällä systeemillä tein sitten muutamia toistoja. Nemo tuntui koko koulutuksen ajan paljon keskittyneemmältä kuin viimeksi, otti itsenäisesti kontaktia ja seuraili hyvin perässä. Liikkeelle lähtiessä otti melkein heti kontaktin, vaikka ei olisi tarvinnutkaan ja silloin kun piti ottaa, otti kontaktin melko nopeasti ja ensimmäisillä huomiosanoilla. Ilmeisesti jokapäiväisestä "kontakti"-lenkkeilystä on ollut hyötyä.

Bussimatka oli ihan toisesta maailmasta kuin viime viikolla. Nemo istui nätisti jaloissa ja välillä makuullaan kuikuili kynnysreunuksen yli vähän huvittavan näköisesti. Ilmeisesti paikkavalinta oli parempi, koska tältä paikalta Nemo näki bussin kokonaan ja oli varmaan sen takia rauhallisempi. Heti kotiin pääsemisen jälkeen poitsu simahti sohvan taakse, joten ilmeisesti tämän päivän aikana Nemo on saanut tarpeeksi aktiviteettia ja puuhaa. :)