Nemo todisti taas tänä aamuna oman näppäryytensä ja ketteryytensä. Olohuoneesta kuului lasin kilahdus ja kävin katsomassa, että mitäs se pentu siellä oikein puuhaa. Järkytyksekseni tajusin, että Nemo oli kiivennyt sohvan käsinojaa pitkin rullaverhon taakse ikkunalaudalle ja keikkui siellä n. 20 senttiä leveässä tilassa, jossa pentu mahtuu juuri ja juuri seisomaan. Onneksi ehdin kopata Nemon ennen kuin tuon riiviön mieleen tuli etsiä jotain poistumistietä. Pudotusta lattialle olisi kuitenkin ollut yli metri. Seuraavaksi pitääkin siirtää sohvaa kauemmaksi ikkunasta.

Nemo on muutenkin viime aikoina alkanut koko ajan enemmän hyppiä ja pomppia joka paikkaan. Sohvalle ja sängylle poitsu hyppii vähän väliä, mutta pihallakin kaikenlaisten esteiden yli pitäisi päästä loikkaamalla. Nemollakin tuntuu olevan emänsä Junin tapaan aika kevyt pomppu. Nemolle agility voisi ainakin loikkimisen puolesta siis sopi aika mainiosti.

Ollaan tällä viikolla käyty pariin otteeseen juoksuttamassa Nemoa vapaana - kahdesti aidatulla tenniskentällä ja kerran jousiammuntakentällä. Noutoa on otettu pallon kanssa ja palkkiona on ollut sekä nakkia että leikkiä. Molemmat palkinnot tuntuvat olevan mieluisia, tosin nakki ehkä kuitenkin se paras. Nemo tuo ja pudottaa lelun kämmenelle jo melkein joka kerta, joten tässä harjoituksessa on menty aika paljon eteenpäin.

Luoksetuloa on harjoiteltu myös. Ollaan koitettu siirtyä viestimäisestä luokse kutsumisesta siihen, että Nemo saa liikkua vapaasti ja kutsutaan luokse silloin, kun etäisyys tai tilaisuus on sopiva. Tämä on toiminut tosi hyvin. Tuota luoksetuloa pääsee testaamaan kunnolla varmaan vasta sitten, kun Nemon vie esimerkiksi koirapuistoon, jossa on paljon kaikkea jännää ja mielenkiinto on muissa asioissa kuin luoksetulossa.

Tällä hetkellä lenkityksessä ärsyttävin piirre on se, että Nemo vetää aika paljon. Ymmärtäähän sen, että ulkona on kaikkea mukavaa ja kaikkialle pitäisi päästä nopeasti, mutta poitsu meinaa kiskoa itsensä välillä ihan henkihieveriin. Eilen kokeiltiin sitten sellaista, että aina kun Nemo vetää kunnolla, sanotaan "hyi" ja vaihdetaan suuntaa. Parin kerran jälkeen Nemo tajusi jo mistä torut tulevat ja alkoi itse kontrolloida omaa vetämistään. Kun naru kiristyi, Nemo hidasti vauhtia. Tämä juttu pysyi sitten päässä sen pari minuuttia ja sitten mentiin taas. Nemo on ilmeisen pehmeä luonteeltaan, joten kauheasti kieltoja ja toruja ei kannata koulutuksessa käyttää ettei mene toimintahalut siinä samassa. Nemo ottaa nimittäin kaiken kieltämisen aika vakavasti ja alkaa jopa luimistelemaan tai istuu paikoilleen.

Itse olen koittanut suunnata Nemoan huomiota vetämisestä kääntyilemällä ja ottamalla Nemoa sivulle ja kehumalla, kun Nemo kulkee rinnalla hienosti. Nemo ottaa kontaktia tosi hyvin ja kulkee sivulla yllättävän hienosti. En tietenkään ole vielä opettanut käskyä "seuraa", vaan oikeastaan vaan totuttanut Nemoa kulkemaan vierellä ja pitämään kontaktia muutaman metrin ajan.

Nemo 3,5kk seuraa