Tänään käytiinkin Nemon kanssa uimassa Tiituspohjan Koirasportissa. Aikaa uiskenteluun oli varattu 10 minuuttia per koira. Aika tuntui hirvittävän lyhyeltä, mutta eihän se sitä sitten ollutkaan. Aluksi Nemon piti kiivetä portaita pitkin altaaseen. Kiipeäminen vähän jännitti, mutta rohkeasti poitsu altaalle taituroi. Altaalla Nemo vähän aluksi aristeli ramppia veteen, mutta meni veteen kuitenkin. Nemolla oli aluksi päällään kirkkaan keltaiset pelastusliivit, joista parin uintipyrähdyksen jälkeen luovuttiin.

Haasteellisinta itselle oli pysyä pari metriä vedessä polskivan koiran edellä. Allas oli pyöreä, n. viisi metriä halkaisijaltaan, ja sen ympärillä kulki kapea koroke, jolla omistajan piti kipittää koiran edellä. Nemo ui sellaista vauhtia, ettei meinannut edellä pysyä. Kuitenkin piti koittaa jotenkin pysyä "juoksukehällä", vaikka miten kiirus oli.

Vedessä koiran vierellä meni koko ajan "delfiinitäti" eli nainen märkäpuvussa, joka ohjaili koiraa ja huolehti, ettei koira lähde reunan yli pois altaasta. Nemo polski altaassa monta kierrosta ja sai uida välillä myös vähän pallon kanssa. Pallo jouduttiin lainaamaan paikan päältä, kun omia kelluvia leluja ei sattunut mukaan. Näyttipä tuokin pallo Nemolle hyvin kelpaavan. Hyvin huomasi, että rampilla huiliessaan Nemo selvästi oli hengästynyt eli aika rankkaa puuhaa uiminen näin äkkiseltään poitsulle oli. Kymmenen minuutin aika oli ihan sopiva koiran uittamiseen, pidempään poitsua ei olisi kannattanutkaan altaassa uittaa.

Kuivasin Nempan pyyhkeillä. Omaa fööniä ei sattunut matkaan eikä yleistä kuivainta voinut käyttää, joten Nemppa joutui lähtemään ulos kosteana. Tämä vähän huolestutti, mutta Nemoa se ei tannut haitata. Ennen autoon laittamista Nemo nimittäin kieri selällään lumessa! Autossakaan ei näyttänyt poitsulla pahemmin kylmä olevan, onneksi matka ei ollut pitkä ja autossa oli lämmin. Oli kiva päästä uittamaan Nemoa pitkästä aikaa ja varmasti Nemollakin oli kivaa! :)

Uintia altaassa